Yleistä Kiinasta
Kiinan valtava alue on koti 1,3 miljardille ihmiselle eli viidennekselle koko maailman väestöstä. Suurin osa väestöstä asuu Kiinan itäisellä puoliskolla, Jangtsejoen ja Huang Hen, eli Keltaisen joen hedelmällisellä maaperällä. Maan länsipuoli on melko harvaan asutettu. Maantieteellisesti Kiina on jaettu keskeltä pystysuuntaan kahtia: länsipuoli on täynnä korkeita vuoria ja tasankoja ja itään mentäessä maisema muuttuu tasaisemmaksi. Tällä alueella on suuria alavia tasankoja. Luoteessa ja Mongolian rajan tuntumassa hiekkaa levittävät Gobin ja Taklamakanin suuret aavikot. Valtavan pinta-alan vuoksi ilmasto vaihtelee pohjoisen lauhkeasta etelän subtrooppiseen ilmastoon.
Kiinan historia
Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Kiinalaisista kulttuureista vanhimmat ovat syntyneet noin kuusi tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. koko maan pitkän historian ajan Kiina on ollut joko mahtava valtakunta, joka alisti naapureitaan tai kokoelma pinempiä dynastioita, jotka yrittivät puolutautua hunneka, tataareja, mongoleja ja muita valloittajia vastaan. Keisarit ovat hallinneet maata menneisyydessä. suurin mullistus tapahtui vuonna 1949, kun Kiinan tasavalta julisti Maon johtajakseen. Mao ryhtyi muuttamaan valtavaa imperitumia, maanomistajat menettivät maansa ja niistä muodostettiin kollektiivitiloja tai alueita uusille tehtaille. maon kuoleman (1976) jälkeen kova kommunistinen linja pehmeni hieman. Pian hyväksyttiin uusi perustuslaki, jossa priorisoitiin talouskasvua ja ideologian modernisointia.
Kaupankäynnillä on aina ollut merkittävä rooli Kiinassa. erityinen kiitos tästä kuuluu Silkkitielle, joka yhdisti Euroopan ja Länsi-Aasian. kiina ei ole säästynyt euroopplaisilta vaikutteilta, vaikka maa ei koskaan ole ollutkaan siirtomaana. Silkkitien kautta kulkeneet kauppiaat toivat eurooppalaista kultturia kiinaan. Vanhoja kiinalaisia keksintöjä on monia, esimerkiksi keramiikkatuotteet, kalligrafiat, ilotulitteet ja nuudelit (joiden nimi muuttui spagetiksi, kun ne saapuvat italiaan). Myös arkkitehtuurin ja oopperan juureto ovat Kiinassa.
Uskonnot ja kommunismi Kiinassa
Kiinassa on kolme pääuskontoa: taolaisuus, kungfutselaisuus ja buddhalaisuus. Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei kuitenkaan ole kommunistinen, vaan "sosialistinen markkinatalous", joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja vapaata markkinataloutta. Kiina on edelleen pitkälti maatalousmaa ja suurin osa kiinalaisista saa elantonsa riisistä, vehnästä ja soijasta. Viime vuosina talouskasvu on ollut nopeaa ja keskelle kommunistista maata on perustettu erityisiä talousalueita, joissa yksityiset ja ulkomaiset investoinnit voivat kukoistaa ilman, että hallitus puuttuu niihin.
Ilmasto
Kiinassa vallitsee mannerilmasto, mikä yleisesti ottaen tarkoittaa kuumia, kosteita kesiä ja kylmää, kuivaa talviaikaa. Peking on samalla leveyspiirillä kuin Rooma ja Madrid, ja Kiinan pohjoisinkin kolkka on etelämpänä kuin Helsinki. Siitä huolimatta talvet ovat suhteellisen kylmiä -5...-10 C pakkasineen ja kovine tuulineen.Talviaika on kattaa lähinnä joulu-helmikuun. Kevät ja syksy ovat lyhyitä ja talvesta siirrytään lähes suoraan kesään ja päinvastoin. Suomalaisittain kesäaikaa jatkuu toukokuusta lokakuuhun. Pekingissä sataa vähän; heinä-elokuu ovat vuoden sateisimmat kuukaudet.Auringon lämmittävä vaikutus on kaikkina vuodenaikoina voimakas, joten aamut ja illat samoin kuin pilviset päivät voivat olla huomattavan viileitä, vaikka auringossa päivällä tuntuu leudolta.Kiinan suur- ja teollisuuskaupungit kärsivät huomattavasta ilman saastumisesta lähinnä lämmityskauden hiilen polttamisesta johtuen. Pekingissä PM 2,5 pienhiukkasten määrä saattaa erityisesti talvisaikaan useasti nousta terveyttä vaarantavalle tasolle.
Kansalliset vapaapäivät
Viralliset vapaapäivät ja niihin yleisesti liittyvät lomat vahvistetaan vuosittain. Normaalisti Kiinassa vietetään seuraavia juhlapäiviä:
- uudenvuoden päivä 1. tammikuuta (vapaapäiviä yleisesti 30. joulukuuta-1. tammikuuta)
- kiinalainen uusivuosi eli kevätjuhla tammi-helmikuussa (noin viikko yleisesti vapaata)
- hautojenlakaisupäivä huhtikuussa
- vapunpäivä 1. toukokuuta
- lohikäärmeveneen juhla kesäkuussa
- keskisyksyn juhla syyskuussa
- Kiinan kansallispäivä 1. lokakuuta (yleisesti muutama vapaapäivä)
Käymälät
- Kiinan kaupungeissa yleisiä käymälöitä löytyy varsin hyvin muun muassa ravintoloista, ostoskeskuksista/marketeista ja yleisistä tiloista kuten puistoista, samoin turistikohteissa ja moottoriteiden huoltoasema/levähdysalueilta.
- Käymälät ovat yleisesti ottaen kohtalaisen siistejä, mutta kaikissa ei ole WC-istuinta, vaan ainoastaan reikä lattiassa. Käymälöistä ei myöskään yleensä löydy WC-paperia.
- Maaseudulla käymäläolot ovat yleisesti puutteelliset
Kiinalainen tapakulttuuri
Kiinalaiset nimet
Kiinalaiset nimet sanotaan Kiinassa aina järjestyksessä sukunimi–etunimi: Zhang Pengfei (Zhang on sukunimi), Jiang Zemin (Jiang on sukunimi). Sukunimet ovat lähes aina yksitavuisia (eli kirjoitetaan yhdellä kirjoitusmerkillä) ja kutsumanimet yksi- tai kaksitavuisia (eli muodostuvat yhdestä tai kahdesta kirjoitusmerkistä). Yleisimpiä sukunimiä ovat Zhang, Wang, Li, Zhao, Liu, Chen, Yang, Wu, Huang ja Zhou. Kaksitavuisia sukunimiä on vain muutama, ja niistä yleisimmät ovat Sima ja Ouyang. Kiinassa ei ole etunimikalenteria, joten nimenanto on periaatteessa vapaata. Niinpä esim. henkilön sukupuolta ei varsinkaan kiinaa osaamaton henkilö osaa etunimestä päätellä. Länsimaiseen käytäntöön tottuneet kiinalaiset saattavat ilmoittaa nimensä nurinkurisessa järjestyksessä: Pengfei Zhang. Shi Shenghua voi ulkomailla käyttää etunimeä David, ja saattaa kirjoittaa nimensä muodossa David Shi, David Shi Shenghua, David S.H. Shi tai vaikkapa Shi David S.H. Kiinalaisia puhutellaan aina joko koko nimellä tai pelkällä sukunimellä. Pelkkää kutsumanimeä käytetään vain perhepiirissä. Suomeksi on kohteliainta käyttää joko koko nimeä (Dong Lan) tai sukunimeä tittelin kanssa (rouva Dong).
Kiinassa asuu kymmeniä kansallisuuksia, joiden äidinkieli ei ole kiina. Esimerkiksi uiguureilla, tiibetiläisillä ja mongoleilla on omankielisensä nimet. Kiinan kansantasavallassa kiinalaiset (eli ei-vähemmistökieliset) henkilön- ja paikannimet translitteroidaan aina mandariinikiinan mukaisessa asussa ja käyttäen pinyin-äännekirjoitusta. Koska kiinalaiset ovat tottuneita kirjoitusmerkkeihin, mutta eivät aakkostoon perustuvaan pinyiniin, tehdään pinyinin käytössä paljon virheitä. Yleisin virhe on, että kaikki tavut kirjoitetaan erikseen. Kaksiosaiset kutsumanimet tulee kirjoittaa yhteen: Mei Lan Fang po. Mei Lanfang. Vokaalilla alkavat tavut erotetaan yhteenkirjoitettaessa heittomerkillä: Kiinan suosituimpiin turistikohteisiin kuuluva vanha pääkaupunki on Xi’an (äännetään ”sii-an”) eikä Xian (äännetään ”sien”). On myös huomattava, että pinyinissä ovat käytössä sekä u että ü. Sukunimen Lü (ääntyy ”lyy”) näkee varsin usein kirjoitettuna väärin Lu (ääntyy ”luu”). Kiinalaisten nimien translitteroinnissa kannattaakin turvautua asiantuntija-apuun. Taiwanilla ei käytetä pinyiniä eikä muutakaan standardisoitua translitterointia. Hongkongissa nimet kirjoitetaan yleisimmin Kantonin tai muun paikallisen murteen mukaisessa asussa, joiden translitteroinnista ei ole olemassa standardia. Yhteenkirjoittamisen sijaan Hongkongissa ja Taiwanilla käytetään tavuviivaa: Ng Siu-ming.
Ruoka
Kiinalainen pitää kiinni vakiintuneista ateria-ajoista. Yhdenkin aterian jättäminen väliin herättää huolta asianomaisen terveydestä. Aterioilla tarjotaan kiinalaista ruokaa, joka syödään puikoin. Jos ulkomaalaiselle ei ole jo valmiiksi katettu veistä ja haarukkaa, voi niitä pyytää.
Kohteliaan isännän tehtäviin kuuluu nostella vieraan lautaselle herkkupaloja. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Mikäli vieraat tyhjentävät tarjoiluastian, isäntä tilaa lisää. Vieraanvaraisuutta osoitetaan valitsemalla kalliita ruoka-aineita ja juomia, kuten harvinaista riistaa, erikoisuuksia. Tarjoilua suunniteltaessa on hyvä välttää ruokalajeja, joiden valmistuksessa käytetään maitoa tai kermaa tai voita (maitokeitot, kastikkeet, juusto, rahka), joiden käyttö aiheuttaa niihin tottumattomalle vatsavaivoja. Tästä poikkeuksena ovat kylmänä erikseen tarjottavat jäätelö ja jugurtti. Liha tarjoillaan hyvin kypsennettynä ja mieluiten pieninä paloina. Ruoka-aineiden tarjoamista kypsentämättöminä tai vain raakakypsytettyinä tulee välttää. Länsimainen vierasateria sisältää aasialaiselle liikaa eläinvalkuaista suhteessa tarjottavien vihannesten ja viljatuotteiden määrään. Siksi on kohteliasta varata pöytään keitettyjä vihanneksia ja keitettyä riisiä tai perunoita vieraiden itsensä annosteltavaksi. On hyvä, että kiinalaisia vieraita isännöivät koordinoivat ruokalistansa keskenään etukäteen, ettei vieraille tarjota jokaisessa pöydässä lohta tai poroa.
Kiinassa ei ole tapana antaa juomarahoja. Esimerkiksi taksimaksun voi kuitenkin pyöristää ylöspäin.
Ruokajuoma
Kiinalaiset eivät harrasta viini- vaan viina-, konjakki- ja whiskykulttuuria. Lasia nostetaan aina toisen kanssa. Usein on tapana, että isäntä nousee jossain aterian vaiheessa kiertääkseen kaikki pöydät ja nostaakseen maljan jokaisen läsnä olevan kanssa seisten. Vieras voi halutessaan tehdä samoin.
Ruokajuomaksi tulee varata mahdollisen viinin ja oluen lisäksi myös sekä hiilihapollista ja -hapotonta kivennäisvettä ja mielellään myös kuumaa vettä termoskannussa. Tervetulomaljojen ja cocktailjuomien alkoholittoman vaihtoehdon määrän on hyvä olla normaalia suurempi ja tämän vaihtoehdon osoittamiseen vieraille tulee kiinnittää huomiota. Kiinalaiset eivät käytä alkoholia juopuakseen. Jos niin tapahtuu, siihen suhtaudutaan suopeasti. Kiinalaisen perinteen mukaan isännän tulee yrittää juottaa vieraansa humalaan humaltumatta itse. Ei ole sopivaa kieltäytyä nostamasta maljaa, joka on esitetty, mutta sen voi tyhjentää kokonaan tai osittain.
Lahjat
Kiinalaiset vieraat tuovat poikkeuksetta mukaan jonkin lahjan ainakin pääisännälle, mutta usein jokaiselle vierailuun osallistuvalle. Kohtelias isäntä varaa arvokkaamman lahjan korkeimmalle vieraalle ja vaatimattomamman jokaiselle vieraalle.
Taideteollisuustuotteiden lisäksi on hyvä muistaa teollisen muotoilun käyttöesineet sopivina lahjoina. Yhteisölle annetun lahjan on hyvä olla sellainen, että sen voi panna esille ja siitä käy ilmi, mistä maasta ja keneltä se on. Värillinen lasi on pidettyä. Liian pelkistetty muotoilu ei viehätä perinteistä kiinalaista.
Koruista solmioneula miehelle ja rintakoru naiselle ovat onnistuneita valintoja. Kalvosinnappeja ei juuri näe käytössä. Musiikkilahjat tulee antaa CD-levyinä. Maisemakuvakirjat, postimerkkilajitelmat ja suomalaiset kolikot pahvikansiossa ovat myös onnistuneita lahjoja. Suomalainen suklaa ja alkoholijuomat sopivat myös lahjoiksi. Toisin kuin eräissä muissa Aasian maissa puukko on arvostettu suomalainen taidonnäyte ja täysin sopiva lahja Kiinassa. Sen sijaan kynttilöiden käyttö ei ole yleistä, joten kynttilänjalkoja lahjoina tulee välttää tuikkuja lukuun ottamatta.
Lahjat hienovaraisella merkityksellä:
Kellot - Kaikentyyppisiä kelloja tulisi välttää, koska 送鐘( sòng zhōng, lähetä kello) kuulostaa 送終 ( sòng zhōng), hautajaisrituaalilta. Kellot symboloivat myös totuutta, että aika on loppumassa; siksi kellon antaminen on hienovarainen muistutus siitä, että suhteilla ja elämällä on loppu.
Nenäliinat - Nenäliinan antaminen jollekin (送巾, sòng jīn) kuulostaa 斷根 ( duàngēn ), jäähyväisetervehdykseltä. Tämä lahja on erityisen sopimaton poikaystävälle tai tyttöystävälle - ellet halua hajottaa.
Sateenvarjo - Ystävälle sateenvarjon tarjoaminen saattaa tuntua viattomalta eleeltä; sen hieno merkitys on kuitenkin, että haluat lopettaa ystävyytesi hänen kanssaan. Jos sataa ja olet huolissasi siitä, että hän kastuu, on parempi, että molemmat tulevat sateenvarjosi alle, kunnes saavut ystäväsi määränpäähän. Ota sitten sateenvarjo kotiin mukanasi.
Kengät, erityisesti olkisandaalit - Kenkien antaminen 送鞋子 ( sòng xiézi , anna kenkiä) kuulostaa samanlaiselta kuin hajottaa. Kahden kengän antaminen lähettää viestin, että haluat henkilön kulkeman omaa tietään; siten lopettaa ystävyytesi.
Vihreät hatut - Vihreä hattu on metafora kiinaksi 帶綠帽( dài lǜ mào , vihreällä hatulla), mikä tarkoittaa, että miehen vaimo on uskoton. Miksi vihreä? Kilpikonna on vihreä ja kilpikonnat piilottavat päänsä kuoriinsa, joten kutsumalla jotakuta kilpikonnaksi saatat joutua vaikeuksiin, koska se on kuin kutsua henkilöä pelkuriksi.Lahjat, jotka viittaavat nimenomaan hautajaisiin tai hajoamiseen.
Pyyhkeet - Pyyhkeet ovat lahjoja, jotka yleensä jaetaan hautajaisissa , joten vältä lahjan antamista muissa yhteyksissä.
Terävät esineet, kuten veitset ja sakset -Terävien esineiden antaminen esineiden leikkaamiseen viittaa siihen, että haluat katkaista ystävyyden tai suhteen.
Leikkokukat, erityisesti keltaiset krysanteemit / valkoiset kukat - Keltaisia krysanteemeja ja kaikenlaisia valkoisia kukkia käytetään hautajaisissa, joten valkoisten kukkien antaminen on synonyymi kuolemalle.
Kaikki valkoinen tai musta - Näitä värejä käytetään usein hautajaisissa, joten näiden värien lahjoja, käärepaperia ja kirjekuoria tulisi välttää.
Kiinalaiset eivät ole suomalaisia seikkailunhaluisempia kulinaristisesti
Aasiassa sana ”sauna” yhdistetään usein hieromalaitokseen ym. palveluihin, jolloin saunomisen esittäminen isännän puolelta saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Paras tapa tutustuttaa kiinalainen vieras saunaan on majoittaa hänet siten, että hänellä on tilaisuus saunoa omassa rauhassa ja omiensa seurassa.
Kiinassa ei käytetä erityisiä ilta-asuja, joten kiinalainen vieras tarvitsee isännältään etukäteisohjeita, mikäli hänen edellytetään olevan pukeutuneena johonkin tilaisuuteen muuten kuin siistiin arkiasuun ilman värivaatimuksia. Hattu kuuluu kiinalaisen miehen asuun eikä hän tiedä, että Suomessa hänen oletetaan riisuvan hattunsa sisälle astuessaan. Avokaulaiseen tai hihattomaan asuun sonnustautunut nainen saattaa tuntea olevansa ylipukeutunut Kiinassa.
Kun kasvot eivät ole tuttuja, tulee pitää huolta siitä, että tilaisuudessa läsnäolevat suomalaiset ja kiinalaiset esiintyvät arvojärjestyksessä ylhäältä alaspäin. Tämä ei ole tasa-arvon puutetta. Yhteiskuntajärjestelmien vuoksi kiinalaisen ja suomalaisen valinnan mahdollisuudet kohdistuvat eri asioihin. Kiinalaisessa yhteiskunnassa henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaminen käy helpommin kuin suomalaisessa. Suomessa henkilökohtaisen vapauden tukena ovat sosiaaliset edut.Suomalainen joutuu vastaamaan koko läntistä maailmaa koskeviin kysymyksiin. Kiinalaisen tiedot rajoittuvat usein vain omaan lähialueeseen.
Annikki Arponen 15.2.2005 (https://kiinaseura.fi/kiinalainen-tapakulttuuri/)
