Loading...

KEVA-verkoston webinaarisarjan neljännen lähetyksen teemana oli kestävä kehitys. 

 

Tulevaisuutta voidaan tehdä - millaista siitä tekisimme?

Eilinen meni. Sitä ei voi enää muuttaa. Mutta huomista ei vielä ole. Siihen voidaan vaikuttaa. Millaisen siitä tekisimme?
Hyvän tulevaisuuden kuvitteleminen on oleellista, sillä dystopiat uhkaavat viedä meiltä toiveikkuuden. Millainen on se tulevaisuus, jota haluamme alkaa tekemään todeksi tässä ja nyt?
Hyvän tulevaisuuden rakentajalla on hyvä syy herätä uuteen päivään. Ratkaisijaksi ryhtyvä saa mielekkyyttä elämään. Silloin merkityksettömyydet, tarkoituksettomuudet ja mitättömyydet väistyvät.

Arto O. Salosen TULEVAISUUTTA VOIDAAN TEHDÄ - 8 teesiä hyvän tulevaisuuden tekemisestä -webinaaritallenne on katsottavissa 2 viikon ajan.

1. Älä allekirjoita ajopuuteoriaa
2. Pidä katse ratkaisuissa
3. Huomaa murroksen merkit
4. Kiinnity, liity, kuulu
5. Luo jaettua arvoa yhteiskuntaan
6. Vaadi läpinäkyvyyttä – tiedosta mainehaitan voima
7. Vahvista sitä hyvää, joka jo toteutuu
8. Haltioidu elämästä

Katso tallenne tästä linkistä

Dia7

Osallistujan muistiinpanoja:

Arto Salonen aloitti esityksensä toivoa herättävällä ajatuksella: tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa toisin kuin eiliseen, koska huomista ei ole vielä olemassa. Sen jälkeen hän esitti 8 teesiä, jotka johtavat kestävään kehitykseen.


1. Älä allekirjoita ajopuuteoriaa

Aikojen saatossa ihminen on oppinut, ettei maapallo ole kaikkeuden keskipiste. Siksi moni ajattelee, että esim. sillä mitä me suomalaiset teemme ei ole mitään väliä maapallon tulevaisuuden kannalta. Pienillä asioilla on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi demokratia syntyi ajatuksesta, että yhdellä ihmisellä on yksi ääni, jolla hän voi vaikuttaa asioihin.

Kuinka sitten suhtautuisimme isoon kokonaisuuteen? Nykyään meille on syntynyt perinteisten ongelmien lisäksi (nälkä, sodat, kulkutaudit, köyhyys) uusia ongelmia, joita ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä luonnonvarojen hupeneminen.

Väistämättömiltä vaikuttavia kehityskulkuja ei monien mukaan voi pysäyttää eikä kääntää. Tähän Arto esittää ratkaisuksi seuraavan teesinsä:


2. Pidä katse ratkaisuissa

Maapallo on suljettu systeemi, jossa rajat tulevat vastaan kolmesta syystä, jotka ovat väestönkasvu, massakulutuskulttuurin valtavirtaistuminen sekä elämän yksilökeskeistyminen. Olemme siirtyneet holoseenin aikakaudesta, jolloin luonnonvoimat määrittelivät tulevaisuuden, antroposeeniin, jossa ihmiset määrittävät toiminnan suunnan. Ihmisillä on myös vastuu ratkaista ongelmat maapallolla. Salonen esittää väitteen, että jokainen meistä on globaali toimija, halusimmepa sitä tai emme. Erityisesti vauraiden maiden asukkaiden kulutustavat rasittavat maapallomme kantokykyä moninkertaisesti kehittyvien maiden asukkaisiin verrattuna. Ratkaisijoita olemme minä ja sinä. Jos kaikki eläisivät yhtä energia- ja aineintensiivisesti kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä planeettaa. Elämän edellytykset pitäisi kuitenkin turvata jokaiselle ihmiselle. Yltäkylläisyydessä elävät voivat muuttaa oman elämäntapansa.

Salosen ehdottaa kahta periaatetta jokaisen ihmisen arkiseen valintaan, jokaiseen poliittiseen päätökseen. Nämä kaksi luovuttamatonta arvoa hyvän tulevaisuuden perustaksi ovat seuraavat:
 - elämän edellytysten olemassaolo on perusta ihmisen olemassaololle
 - jokainen ihminen on arvokas pelkästään siksi, että on syntynyt

Näiden kahden periaatteen varaan rakennettaisiin ihmisen ratkaisijan rooli, joka johtaisi yhteiskunnat ja planeetan ekososiaaliseen transformaatioon.


3. Huomaa murroksen merkit

Valtaosa suomalaisista toivoo, että koronavirusepidemia on alku kehitykselle, jonka myötä kuluttaminen vähenee pysyvästi. Tämä kehitys voisi tuoda tyytyväisyyttä ihmisten elämään. Toinen puoli asiasta on kuitenkin se, mitä tapahtuisi talouskasvulle, joka on riippuvainen kotitalouksien kulutuksesta.

On olemassa merkkejä siitä, että ihmiset ovat jo siirtymässä kulutuskeskeisyydestä merkityskeskeisyyteen. Korkean elintason sijaan tavoitellaan elämänlaatua. Materiaalisesta sivistyskäsityksestä siirrytään kohti jälkimateriaalista sivistyskäsitystä. Elämä tässä ja nyt on arvokasta, ainutlaatuista, merkityksellistä ja elämisen arvoista. Täyteläisemmän elämän saa seuraavan teesin avulla

4.Kiinnity, liity, kuulu

”Jotta minä voisin olla minä, tarvitsen sitä, että sinä olet sinä.” Desmond Tutu

Jotta elämä saisi merkityksen, ihminen kaipaa liittymistä, kuulumista, kiinnittymistä sekä osallisuuden kokemista. Kokemusta siitä, että on osa jotain muuta. Osallisuutta voi kokea monella tavalla. Olennaista on kiinnittyä ympäröivään maailmaan säilyttämällä kuitenkin oma ainutlaatuisuus. Kiinnittymisessä syntyy elämän merkitys. Merkityssisältö syntyy siitä, että ihminen voi laittaa oman ainutlaatuisuutensa palvelemaan ympäröivää maailmaa. On jokin syy elää ja tämä liittyy seuraavaan teesiin.

5. Luo jaettua arvoa yhteiskuntaan

Jaettua arvoa luotaessa (esim. kestävien tuotteiden valmistaminen) otetaan tietoinen ratkaisijan rooli, jolloin kaikki voittavat ja joista löydetään yhteishyötyjä. Esimerkiksi tulevaisuuden ruoka on nykyistä paikallisempaa (luo läpinäkyvyyttä), kasvispainotteisempaa ja luonnonmukaisempaa. Täydellisessä ruokaratkaisussa yhdistyy oma etu ja yhteinen hyvä. Kävelystä ja pyöräilystä puolestaan tulee yhteiskunnalle hyötyä joka kilometriltä, kun taas autoilusta tulee yhteiskunnalle haittaa. Jaettu arvonluonti on viisasta. Kestävä ja sujuva elämä on mahdollista yhdistää viisaalla politiikalla.

6. Vaadi läpinäkyvyyttä, tiedosta mainehaitan voima

Paikallinen tuotanto on läpinäkyvää. Elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, jossa läpinäkyvyyttä on vaikea saavuttaa. Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on oltava kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme. Fiksuja valintoja on kuitenkin niin vaikeaa tehdä, että niistä tulee tyhmiä valintoja. Mutta ei kannata nostaa käsiä pystyyn, vaan pitää homma jotenkin hallussa, vaikka se ei ole helppoa. Esimerkiksi tieto siirtyy nykyään nopeasti ympäri maapallon ja hyviä asioita tapahtuu kaikkialla. Jos tarpeeksi moni tekee tyhmiä kysymyksiä esim. kännyköiden metallien alkuperästä, muutosta voi tapahtua, sillä mainehaitan voima on nykyään ennennäkemätön.

7. Vahvista sitä hyvää, joka jo toteutuu

Jo 130 maata on sitoutunut ilmastoneutraaliuden toteuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Siirrymme menestyksen tavoittelusta kukoistuksen tavoitteluun. Elämän tarkoitus on kukoistaminen, arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä. Työllä pitää olla maailmaa muuttava merkitys sekä yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen. Pyritään maailmaan, jossa jätettä ei enää ole – on vain raaka-ainetta, jonka kiertoon kuluttajat osallistuvat, ja jossa siirrytään likaisesta energiasta puhtaaseen energiaan.


8. Haltioidu elämästä

Kukoistavan elämän perusta on aineeton, ehtymätön ja kaikkien ulottuvilla. Lisätään tyytyväisyyttä ja elämäniloa ja annetaan toisille ihmisille tunnustusta heidän arvokkuudestaan. Kohdataan toiset ihmiset lämmöllä ja läsnäololla (voimaannuttavat kohtaamiset). Mikä siirtää ihmisen kohti elämästä haltioitumista? Kuvataiteiden, musiikin, näyttämötaiteen, kirjallisuuden, tanssin, leikin ym. avulla ihminen voi tuottaa ajatuksia (innovaatioita) siitä mitä ei vielä ole. Tulevaisuutta voidaan tehdä, koska sitä ei ole vielä olemassa. Ekososiaalinen sivistys vahvistaa sitä, mikä on runsasta, ehtymätöntä ja kaikkien saatavilla! Jokainen ihminen tavoittelee tunnustusta arvokkuudesta, riittävyydestä, yhteisöön kuulumisesta. Jokaisessa ihmisessä on jotakin pysäyttävän kaunista, joka pitää vain saada esiin. Paras mahdollinen yhteiskunta saadaan syntymään, kun houkuttelemme esiin toistemme parhaat puolet.