Kiinan koulutus voidaan jakaa neljään osa-alueeseen
- yleissivistävään koulutukseen
- ammatilliseen toisen asteen koulutukseen
- korkea-asteen koulutukseen
- aikuiskoulutukseen.
Erot kaupunkien ja maaseudun koulujen välillä ovat suuret. Maaseudulla, jossa asuu edelleen puolet kiinalaisista, on pulaa muun muassa pätevistä opettajista.
Yleisenä ongelmana Kiinassa pidetään opetuskulttuuria, joka perustuu asioiden muistamiseen ulkoa. Kritiikkiä ei kouluissa hyväksytä eikä luovuudelle anneta tilaa. Opetus on lisäksi poliittisesti värittynyttä. Kiinaa johtava kommunistinen puolue päättää kouluissa opetettavasta poliittisesta totuudesta eikä koululaitoksilla ole akateemista vapautta.
Koulunkäynti aloitetaan Kiinassa 5-6 vuoden iässä. Koulua käydään viitenä päivänä viikossa. Viime vuosina Kiinaan on perustettu runsaasti yksityiskouluja julkisten koulujen rinnalle. Vierasta kieltä (englantia) aletaan lukea 4. luokalla. Yläasteellakin koululaiset suorittavat joka lukukauden ja -vuoden päätteeksi oppiainekohtaiset tentit. Niiden lisäksi arviointiin kuuluvat oppilaan moraalinen, ideologinen ja poliittinen itsearviointi sekä luokkatoverin ja opettajan arvio. Loppukokeen läpäisseet voivat pyrkiä toisen asteen koulutukseen.
Peruskoulun jälkeen
Toisen asteen koulutus Kiinassa käsittää lukion ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen. Lukio kestää kolme vuotta. Oppilaat valitaan lukioihin yläasteen opintomenestyksen sekä pääsykokeen perusteella. Hyvämaineisten koulujen opiskelupaikoista käydään kovaa kilpailua.
Ammatillista toisen asteen opetusta Kiinassa tarjoavat oppilaitokset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: erikoisoppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset ja ammattitaitoisten työntekijöiden oppilaitokset. Erikoisoppilaitoksessa opiskelu kestää kolmesta neljään vuotta. Opiskelu on käytännönläheistä; opintoihin kuuluu harjoittelu joko koulussa tai varsin usein oppilaitosta tukevassa yrityksessä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelu kestää kolme vuotta. Koulutuksen vaativuustaso on alhaisempi kuin erikoisoppilaitoksissa. Suurin osa ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista siirtyy työelämään, mutta viime aikoina ko. tutkinnon suorittaneet ovat myös voineet saada opiskelupaikan korkeakoulussa, yleensä ammatillisessa yliopistossa. Ammattitaitoisten työntekijöiden oppilaitokset tarjoavat 2-3 vuotta kestävää kapea-alaista koulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa työntekijöitä paikallisten yritysten tarpeisiin.
Korkea-asteen koulutus
Korkea-asteen koulutukseen Kiinassa liittyy muutamia erityispiirteitä. Pääsy koulutukseen perustuu kansalliseen yliopistojen pääsykokeeseen. Korkea-asteen koulutuspaikoista on Kiinassa aiemmin käyty erittäin kovaa kilpailua, mutta aloituspaikkojen lisääntymisen myötä opiskelemaan on päässyt helpommin. Siitä huolimatta opiskelupaikka etenkin arvostetuimmissa yliopistoissa on edelleen vaikea saada.
Korkea-asteen oppilaitoksia on kolmenlaisia. Yliopistoissa ja muissa tutkintoja myöntävissä instituuteissa on mahdollista suorittaa Kiinan opetusministeriön tunnustamia korkeakoulutukintoja usealla eri koulutusalalla. Ammatilliset yliopistot tarjoavat nimestään huolimatta lähinnä ammatillisia koulutusohjelmia.
Kiinalainen tapa-kulttuuri
Kiinalaiseen neuvottelukulttuuriin kuuluu mm. konfliktien välttäminen, sopuisa käyttäytyminen sekä kasvojen säilyttäminen ja menettäminen. Kasvojen säilyttämisellä viitataan henkilökohtaiseen kunniaan ja onnistumiseen. Epäonnistuminen ja noloon asemaan joutuminen, tyhjä lupaus ja humaltuminen taas aiheuttavat kasvojen menetyksen. Kasvojen menettäminen – omien tai toisen – on pahinta, mitä kiinalaiselle voi tapahtua. Siksi se pyritään estämään tarkoilla kanssakäymisen säännöillä, esimerkiksi kohteliaan käytöksen ja keskinäisen kunnioittamisen avulla. Kasvojen säilyttämisestä seuraa kaksi erityistä piirrettä, joihin maassa matkaavakin nopeasti törmää. Kiinalainen ei koskaan sano ’ei’. Asioita ei sanota suoraan päin naamaa, vaan epäsuorasti. Esimerkiksi kyllä-sana ei välttämättä tarkoita myöntymistä tai ymmärtämistä, vaan pikemminkin sitä, että henkilö kuuntelee sinua.
Toinen erikoinen piirre on se, että kiinalainen hymyilee myös silloin, kun hän itse asiassa hautoo murhanhimoisia tunteita. Kommunikoinnissa pitääkin osata lukea rivien välejä ja sävyjä siitä, mitä toinen todella sanoo. Ulkopuoliselle erilainen tapa kommunikoida on yksi kiinalaisen kulttuurin vaikeaselkoisimpia asioita. Esimerkkinä konfliktien välttämisestä on se, että työpaikalla pidettävät kokoukset valmistellaan usein etukäteen päätöstä vaille valmiiksi, jotta ristiriidat vältettäisiin kokouksessa. Itse kokoustilaisuus on vain asian pöytään nuijimista varten.
Kiinalaiset hoitavat liikeasioita mieluummin kasvotusten kuin sähköpostilla. Tapaamiset alkavat kättelyllä ja vanhinta henkilöä kätellään aina ensin. Vältä voimakasta kädenpuristusta; se tulkitaan aggressiiviseksi. Myös kaikenlaista fyysistä kontaktia on hyvä välttää. Tärkeää on sen sijaan pysyä tyynenä ja hillityn hallittuna. Myös kehonkielen pitäisi olla muodollista ja hätiköimätöntä, koska se osoittaa itsehillintää. Suoraan toisen ihmisin silmiin katsomista pidetään Kiinassa epäkunnioitettavana. Virallisessa kanssakäymisessä, kuten neuvotteluissa, ihmisten väliset suhteet ovat hyvin muodolliset. Keskusteluissa on tärkeää pysyä ammattimaisella tasolla.
Käyntikortit vaihdetaan ensimmäisellä tapaamisella. Teksti olisi hyvä olla käännettynä myös kiinan kielelle. Kortissa tulee olla mainittuna titteli/asema ja oppiarvo. Käyntikortti ojennetaan ja myös vastaanotetaan kahdella kädellä. Saatuasi kortin tutki sitä ensin huolellisesti ja aseta se sitten pöydälle tai käyntikorttikoteloon, ei taskuun tai lompakkoon.
Työelämän hierarkisuus
Työkulttuuri on selkeästi hierarkisempaa ja valta keskittyneempää kuin esimerkiksi Suomessa. Jokaisella on oma paikkansa yrityksessä, johtajat yläpuolellaan ja alemmat työntekijät alapuolellaan. Tavallista on, että työtehtävät aloitetaan vain pomon määräyksestä, luova ideointi ja oma-aloitteisuus on harvinaisempaa.
Työelämässä yhteisöllisyys näkyy erityisesti siinä, että luotetaan tuttuihin yhteistyökumppaniverkostoihin ja käytetään niitä tiedonlähteinä. Uuden liikekumppanin tuleekin rakentaa suhdetta aasialaiseen kumppaniin kiirehtimättä ja luottamusta herättäen. Yhteisölliseen kulttuuriin ei kuulu yksilön nostaminen jalustalle.
Guanxi on tunnusomaisin piirre kiinalaiselle liike-elämälle. Se tarkoittaa ihmisten välistä verkostoa, suhteita ja yhteyksiä. Guanxi syntyy palvelusten ja vastapalvelusten verkoksi. Sen sisäistäminen on erittäin tärkeää, kun halutaan ymmärtää kiinalaisten sosiaalista käyttäytymistä ja liiketoiminnan kulkua.
Yksi kiinalaiseen kulttuuriin liittyvä piirre on Feng shui -harmoniaoppien noudattaminen. Alun perin rakentamisessa käytetty muinainen kiinalainen oppi levisi ensin sisustukseen ja sitä kautta muillekin elämänalueille. Feng Shui -oppien mukaan mm. toimiston pitää olla tietyllä tavalla kalustettu ja sisustettu, ennen kuin siellä voidaan harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa. Näiden asioiden väheksyminen tai leikinlasku niiden kustannuksella on anteeksiantamaton teko.
Neuvottelut
Lahjojen antaminen kuuluu olennaisena osana Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Ne ovat kiitoksen ja ystävyyden osoitus isäntiä kohtaan. Liikelahjat ovat aina vastavuoroisia eivätkä ne saa olla kovin arvokkaita. Syötävät lahjat, esim. suklaa, ovat hyviä lahjoja. Myös omasta yrityksestä tai kotimaasta kertovat esineet, kuten kirjat, ovat hyviä. Neljä on epäonnen numero, joten älä anna mitään tavaraa neljää kappaletta. Sen sijaan kahdeksan on onnennumero, joten kahdeksan kappaletta jotakin tuottaa lahjansaajalle onnea. Älä anna kiinalaiselle saksia, veitsiä eikä kelloa. Älä vie myöskään kukkia, sillä ne liittyvät monen mielestä hautajaisiin. Lahja olisi hyvä kääriä kullan- ja punaisenväriseen pakettiin. Vältä valkoista, sinistä ja mustaa paperia.
Valmistaudu kunnolla kiinalaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin. Hekin ottavat etukäteen kaiken selville ja tietävät sinusta ja organisaatiostasi enemmän kuin luuletkaan. Täsmällisyys on tärkeää kiinalaisten kanssa neuvotellessa. Myöhästyminen koetaan loukkaukseksi. Kiinalaiset ovat tiukkoja neuvottelijoita. Heidän ensisijainen tavoitteensa on saada myönnytyksiä, joten varaudu siihen omaa neuvottelustrategiaa miettiessäsi.
Erittäin oleellista on muistaa olla kärsivällinen eikä ikinä näyttää omaa kiukkua tai turhautumista. Varaudu siihen, että kiinalaisten puhelimet soivat tiuhaan kesken neuvottelujen ja niissä käydään riehakkaita keskusteluja. Käytä neuvotteluissa parasta pokerinaamaasi. Kun kiinalaiset kerran näkevät heikon kohtasi, he käyttävät sitä hyväksi. Kiinalaisten päätöksenteko kestää kauan. Syynä voi olla esim. se, ettei heillä ole kiire mihinkään tai että päätöksentekijä ei istu mukana neuvotteluissa. Sopimus käsitetään myös allekirjoituksen jälkeen joustavaksi, paremminkin muistin tueksi tehdyksi paperiksi.