Tietoja 23.05.2017 Viimeksi päivitetty: 06.06.2017
Pietari 18.-21.4.2017
Komea maatuska, joka ei suotu olemaan pystyssä, toivotti opiskelijaryhmämme tervetulleeksi Pietariin ja Moskova-hotelliin.
Viidentoista hengen ryhmämme koostui opiskelijoista (13) ja opettajista (2) useista oppilaitoksista ympäri Suomea, mm. Esedu, Sampo, Sakky, Lappia ja Ksao. Muutama opiskelija oli jäänyt pois taannoisen pommi-iskun takia.
Opinto-ohjelman aiheena oli ”Kieli, kulttuuri ja harjoittelu”. Opetus tapahtui sikäläisessä St. Petersburg College of Constructing Works and Urban Management -ammattikoulussa. Komea nimi, jonka voisi vapaasti kääntää Rakennusteollisuuden ja kaupunkitalouden ammattiopistoksi. Koulu koostuu kahdesta kampuksesta, joista meidän kohteemme sijaitsi mukavasti n. 10 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta aivan Nevski Prospektin kupeessa Mirgorodskaja-kadulla. Koulu on perustettu jo 1930-luvulla ja on Pietarin vanhimpia ammattikouluja sekä nykyisin Pietarin suurin rakennusalan oppilaitos. Koulu toimii yhä samassa rakennuksessa, joka on jäänyt alkuperäiseen kuntoonsa. Varsinainen pääkampus sijaitsee kaukana Pietarin koillisosassa. Näissä kahdessa oppilaitoksessa on yhteensä n. 3100 opiskelijaa ja henkilökuntaa n. 400. Opintoaloja on kahdeksan: rakennusala, arkkitehtuuri, maisema- ja puistosuunnittelu, taloushallinto, matkailu ja asiakaspalvelu, informaatioteknologia, design ja rahoitus. Oppilaitos ei saa rahoitusta, joten oppilaat maksavat opinnoistaan 6000 ruplaa (n. 100 euroa).
Emäntänämme toimi kv-yksikön johtaja Maria Nosova, joka luennoi englanniksi Pietarin ja Venäjän kulttuurista ja historiasta. Tutustuimme pikaisesti myös eri alojen opiskelijoihin, jotka olivat valmistelleet esitykset omasta opiskelustaan. Meilläkin oli mahdollisuus esitellä omaa oppilaitosta. Itse en ollut varautunut tällaiseen ollenkaan, joten valitettavasti Sampo jäi esittelemättä. Neljän päivän aikana istuimme luennoilla ja tutustuimme kaupunkiin (kiertoajelu, Eremitaasi, vapaa-aikaa).
Olen ”aiemmassa elämässäni” opiskellut venäjän kieltä ja kulttuuria, joten itse opinto-ohjelma ei antanut minulle mitään uutta. Ohjelmassa piti lisäksi olla venäjän kielen alkeet, joten pyysin päästä matkailualan oppitunneille. Se olikin järjestymässä, mutta kiertoajelubussin hajottua kahden päivän ohjelma meni uusiksi, ja valitettavasti en sitten päässytkään noille luennoille. Odotin innolla myös Sokos-hotelliin tutustumista, koska opiskelen nimenomaan vastaanottovirkailijaksi, mutta kuinka ollakaan, sekin peruuntui sairaustapauksen takia. Juuri nämä kaksi ohjelmaa olisivat olleet kuin minulle räätälöityjä, joten harmitti ihan todella. Kaikkinensa päivien ohjelma jäi sitten osaltani melko kevyeksi. En kuitenkaan vähättele ohjelmaa sinänsä. Isännät olivat nähneet paljon vaivaa sen eteen ja pitivät meistä ensiluokkaisen hyvää huolta. Suurin osa ryhmästämme oli ensi kertaa Pietarissa ja ylipäätään Venäjällä, joten voi vain kuvitella, minkälainen seikkailu ja elämys matka heille oli. Keskustelin kuitenkin Maria Nosovan kanssa mahdollisesta työharjoittelusta Sokos-hotellissa, ja hän oli kovin innokas toteuttamaan harjoittelun.
Koska hotellivierailu peruuntui, keskityin sitten tekemään omia havaintoja Moskova-hotellista – olemmehan koko kevättalven keskittyneet opinnoissa nimenomaan hotellien toimintaan ja itselläni oli juuri alkamassa työharjoittelu vastaanotossa heti Pietarista kotiuduttuani. Ihan kaikki ei toiminut niin, kuin meille on opetettu. Yritin jututtaa vastaanoton henkilökuntaa, mutten saanut heiltä muuta tietoa, kuin että hotellissa on n. 800 huonetta. Ihan eri kokoluokkaa siis, kuin Lappeenrannan isoimmatkaan hotellit, joten ehkä jo siitä ja kulttuurista johtuen toimintatavat olivat joiltakin osin erit.
Yhteenvetona voisin todeta, että parista takapakista huolimatta oli hieno ja mielenkiitoinen viikko. Kiitän kv-yksikköä saamastani mahdollisuudesta päästä mukaan ja tutustua paikalliseen kouluun.
Mila Korpisammal, Horaca16, Sampo Lappeenranta